Aluksi se oli minulle aika vaikeaa, ja vietinkin suurimman osan oppitunneista vain kuunnellessa sillä oli lähes mahdotonta kirjoittaa muistiinpanoja opettajien sanellessa. Lyhyen ranskan oppineena, pari viikkoa asumista takana Ranskassa. Saatikaan kun sellaiseen ei ole tottunut edes suomen kielellä. Suomessa oli niin tottunut, että opettajat käyttävät tekniikkaa ja laittavat muistiinpanot kaikille näkyville ja siitä sitten kirjoittamaan. Sellaista opetusmenetelmää en varmaan tule enää koskaan kokemaan.
Oppitunnit on jaettu TD-tunteihin eli pakollisiin oppitunteihin luokassa ja CM-tunteihin eli luentoihin, joihin jokainen menee halutessaan ja suurin osa niissä kyllä käykin. Tosin TD-tunnit ovat yhtälailla luentoja, sillä opettaja puhuu koko tunnin läpi ja se on omalla vastuulla mitä sinne kirjoittelee. JA NYT lähes kuuden kuukauden opintojen jälkeen olen oikeesti siinä pisteessä, että pystyn itse kirjoittaa muistiinpanoja tarpeeksi kattavasti. Onnekseni minulla on ollut ystäväni, joilta olen kirjoittanut ja kirjoitan edelleen suurimman osan muistiinpanoista. Sillä se, mitä on kirjoittanut, on se tenttimateriaali jolla sitten päntätään.
Tekniikkaa ei käytetä siis juuri lainkaan. Saa nähdä onkohan Pariisissakin ihan samanlaista! Mutta helppoa se ei ole ollut, eikä ole vieläkään. Nyt on ollut vaan niin hienoa nähdä viimein se kehitys, että oikeesti ymmärtää lähes kaiken mitä opettajat selittävät eli kuulokielitaito hmm on parantunut ihan huimasti. Itselleni myös vaikeammaksi on tehnyt se, että olen opiskellut ns. oikeata ranskaa ilman murretta/aksenttia, ja täällä etelässä kieli tuntuu kuulostavan edelleen erilaiselta kuin on tottunut. Tosin se on kehittänyt minua ymmärtämään erilaista ranskaa ja on ihanaa huomata kielen vivahdukkuus.
Pariisissa todennäköisesti olisi oppitunneilla helpompaa, etenkin kun siihen mennessä olen jo vuoden asuskellut täällä ja voisi joka päivä kuunnella ranskaa ilman eteläistä aksenttia. Välillä jopa aksentti on vähän tarttunut omaan puheeseen. Iiik.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti