Palavas Les Flots

Eli lauantain viettoa! Viime kerralla käytiin Grande Motte:n ja nyt Palavas:n rannalla, mutta eipä niissä kauheesti mitään eroa ollut. Ihana hiekkaranta, meri, kahviloita, ravintoloita...

Täällä on siis kevät ihan alkanut, lämpötila auringon alla noin 20 ja kukat kukkii. Ihan hienoa kokea erilainen talvi, joka sopii munlaiselle palelijalle oikein hyvin. Näin myös elämäni ensimmäistä kertaa luonnossa flamingoja! Siellä ne oli tien viereississä ns. vesialtaissa, kun tuonne ajateltiin. Siistiä!

Kivaa viikonlopun jatkoa!

Bisous, Karo

Opiskelusta

Aluksi se oli minulle aika vaikeaa, ja vietinkin suurimman osan oppitunneista vain kuunnellessa sillä oli lähes mahdotonta kirjoittaa muistiinpanoja opettajien sanellessa. Lyhyen ranskan oppineena, pari viikkoa asumista takana Ranskassa. Saatikaan kun sellaiseen ei ole tottunut edes suomen kielellä. Suomessa oli niin tottunut, että opettajat käyttävät tekniikkaa ja laittavat muistiinpanot kaikille näkyville ja siitä sitten kirjoittamaan. Sellaista opetusmenetelmää en varmaan tule enää koskaan kokemaan. 

Oppitunnit on jaettu TD-tunteihin eli pakollisiin oppitunteihin luokassa ja CM-tunteihin eli luentoihin, joihin jokainen menee halutessaan ja suurin osa niissä kyllä käykin. Tosin TD-tunnit ovat yhtälailla luentoja, sillä opettaja puhuu koko tunnin läpi ja se on omalla vastuulla mitä sinne kirjoittelee. JA NYT lähes kuuden kuukauden opintojen jälkeen olen oikeesti siinä pisteessä, että pystyn itse kirjoittaa muistiinpanoja tarpeeksi kattavasti. Onnekseni minulla on ollut ystäväni, joilta olen kirjoittanut ja kirjoitan edelleen suurimman osan muistiinpanoista. Sillä se, mitä on kirjoittanut, on se tenttimateriaali jolla sitten päntätään.

Tekniikkaa ei käytetä siis juuri lainkaan. Saa nähdä onkohan Pariisissakin ihan samanlaista! Mutta helppoa se ei ole ollut, eikä ole vieläkään. Nyt on ollut vaan niin hienoa nähdä viimein se kehitys, että oikeesti ymmärtää lähes kaiken mitä opettajat selittävät eli kuulokielitaito hmm on parantunut ihan huimasti. Itselleni myös vaikeammaksi on tehnyt se, että olen opiskellut ns. oikeata ranskaa ilman murretta/aksenttia, ja täällä etelässä kieli tuntuu kuulostavan edelleen erilaiselta kuin on tottunut. Tosin se on kehittänyt minua ymmärtämään erilaista ranskaa ja on ihanaa huomata kielen vivahdukkuus.

Pariisissa todennäköisesti olisi oppitunneilla helpompaa, etenkin kun siihen mennessä olen jo vuoden asuskellut täällä ja voisi joka päivä kuunnella ranskaa ilman eteläistä aksenttia. Välillä jopa aksentti  on vähän tarttunut omaan puheeseen. Iiik. 

Ihanan rentouttava viikonloppu takana! Perjantain co-voiturage eli kimppakyyti meni hyvin ja rattoisasti! Kiva kokemus ja varmasti hyödynnän uudestaa jos vaan sellainen tilanne taas tulee!

Ystävänpäivän ilta meni juurikin minun hemmottelussa. Ruusuja, ruokaa, juomaa, paljuilua... On ihanaa, kun on tuo ranskalainen mies joka osaa ja tietää kokkailun. Varmasti suomalaisetkin osaa! 

Ps. Terveisiä etelästä...

Joyeux St Valentin

Moikka ja ihanaa ystävänpäivää! En oo kerennyt koko viikkona kirjoitella mitään ja nyt ihan vaan pikapostaus!

Eilen oltiin viettämässä vähän tyttöjen iltaa ja oli ihan superkivaa vaikka ilta jäikin aika lyhyeen. Tänään sitten pääsen kokeilemaan yhtä suosittua ranskalaista tapaa matkustaa...

Eli siis kimppakyytiä! Ranskassa on tällainen virallinen järjestö, johon voi rekistyröityä kuljettajaksi ja matkustajaksi autokyytiin. Sieltä vaan etsitään itselleen mieluisa matka ja katsotaan jos joku ajaisi tuon matkan ja pääsisit kyytiin. Turvallista, helppoa ja halpaa! Kuljettajalle voi antaa arvosanoja ja kommenteja, joten muut tietävät kannattaako hänen kyytiin lähteä. Ranskassa yleisestikin ihmiset ajavat paljon pitkiä matkoja, joten tämä on ihan loistava keksintö, jotta kuljettaja saa bensarahaa ja matkustaja pääsee myös halvemmalla kuin junalla kulkiessa. Itse tänään lähden Fabsun luo viettämään viikonloppua ja ystävänpäivää, sunnuntaina sitten yhdessä takaisin tänne!

Nauttikaa ystävistä ja rakkaista! <3

Bisous, Karo

Viikonloppuna

Bonsoir !

Huomenna siis matka jatkuu Pariisiin ja toivon todella, että tulisin viisaampana takaisin! Katselin jo ohjelman läpi ja vaikuttaa hyvältä. Vähän kyllä jänskättää kun yksin menee, mutta enköhän selviä.

Tällä viikolla äitini ja siskoni varasivat lennot Ranskaan, joten maaliskuun lopussa saan nähdä heitä. Niin ihanaa!

Sitten...

... kävin kynsihuollossa tänään ja ihan superkynnet! Jee.

Tämän viikonlopun pyhitän viinille ja ostin pitkästä aikaa itse viiniä. Yleensä Fabien aina tuo tai ostaa.. Kuinka se voikaan olla vaan niiiin hyvää!

Huomenna siis puoli kymmeneksi junaan ja puoli kymmeneksi illalla takaisin kotiin! Oikein kivaa viikonloppua:)

Bisous, Karo

Mitä ranskalaiset tekee?

Poskisuudelmia... 

Kuten varmasti kaikki tietävät se on ranskalaisten tervehdystapa. Ja ihan riippuen alueesta tehdään yhdestä neljään. Täällä etelässä tehdään kolme ja se oli aluksi aika pitkäntuntuinen, mutta musta se on vaan epäreilua toiselle poskelle, kun toinen saa niitä kaksi! Itselläni ei taaskaan ole ollut mitään ongelmaa sen kanssa vaikka suomalainen olenkin. Se sopii hyvin minulle. Tykkään aloittaa vasemmalta poskelta ja niin se yleensä meneekin vaikka joskus tulee niitä tapauksia että toinen aloittaisi oikealta ja toinen vasemmalta haha...

Läheisten ystävien kesken, kuten teen ystävieni kanssa täällä, tehdäänkin sitten ihan oikea(t) pusu(t). Sitten kun ollaan kiireessä, niin pelkät heipat eivät riitä, pitää pysähtyä tekemään poskisuudelmat ja vaihtaa nopeasti kuulumiset! Tosin näissä tilanteissa ollaan vaan että 'kiire, nyt vain yksi". Syy siihen minkä takia ranskalaiset saattavat olla myöhässä...

Perussääntönä on että naiset/tytöt tekevät lähes poikkeuksetta aina poskisuudelmat miehille ja naisille, mutta miehet keskenään kättelevät tai heittävät käden olalle. Läheiset miesystävät toki tekevät suudelmat keskenään. Tosin ei nyt ihan ketä vaan lähdetä pussailemaan, jos olet esim. pankinasiakkaana... Vanhojen ihmisten kanssa toimitaan kuten he haluavat :) Yleensä kätellään jos ei sukulaisesta ole kyse tai muuten läheisestä ihmisestä.

Ps. ei halailla, jos ei olla läheisiä... Se on liian intiimiä!

Teitittelevät...

Tämäkin on varmasti aika tuttu juttu, mutta jos et teitittele niin voit olla aika varma että sinua ei palvellakaan. Kavereiden, oman ikäisten kanssa ja perheen kesken tietysti sinutellaan. Mutta kaikki kaupassa käynti sun muut tapahtuvat teititellen ja yleensä vielä ruovitellaan ja herritellään (ei taida olla edes sana...). Tietysti kaikki tuntemattomia myös yleisesti teititellään mutta ei itseään nuorempia tai lapsia. Kaikki vaan pitää hoitaa miten itse tuntee tilanteen. Mutta se on todella tärkeä osa ranskalaista kulttuuria, ystävällisyyttä ja toisen arvostamista.

Koulussa opettajat ja oppilaat teitittelevät toisiaan. Tosin jotkut opettajat sinuttelevatkin ja se oikeastaan pistää korvaan! Luulen, että ala- ja ylä-asteella opettajat sinuttelevat oppilaita. Olin aika yllättynyt, että minun 'täytyy' teititellä poikaystävän vanhempia ja kavereiden vanhempia. Ja se mikä on musta on hauskinta, on se että miten teitittelyn voi sitten vaihtaa sinutteluun kahden ihmisen välillä. Fabien vaan sanoi että joko toinen vain vaihtaa sen puhuessa, kun huomaa että ollaan vähän läheisempiä tai sitten vaan sovitaan 'ei nyt enää teititellä'. Se on jotenkin tosi hassua.

Kannattaa siis olla aika varovainen sen kanssa. Itse mieluummin otan riskin että saan oudon katseen ja teitittelen, kun sinuttelen ja saan vihat päälleni. Ylipäänsä Ranskassa ollaan todella muodollisia tällaisten kanssa, mikä saattaa tuntua ajoittain aika feikiltä...


Tämä oli nyt aika tiivistetty info siitä mitä olen tiennyt aikaisemmin ja mitä olen oppinut täällä ollessani. Oikein kivaa sunnuntaita!

Bisous, Karo