sncf

Noniin, nyt on sain ostettua junaliput Pariisiin ja ens viikonloppuna olis sitten tarkotus käydä ne yliopiston avoimet ovet katsomassa! Vähän jännittää kyllä yksin mennä, mutta onneksi tunnen jo jonkin verran Pariisia, joten metrolla kulkeminen on aika tuttua siellä:)

Ihan huippua nämä Ranskan TGV -junat. Eli Train à Grande Vitesse noh suurnopeusjuna. Ja siis tämä 800 km matka taittuu vähän reilu 3 tunnissa! Iltahinnat ovat paljon halvempia ja yhden suunnan voi saada vain 30 eurolla!

Toissailtana sitten tupsahdin taas kipeäksi ja eilisen päivän makasin kotona... En voi vaan ymmärtää mistä näitä koko tulee. Koko eläessäni en ole ollut näin usein kipeänä kuin tämän viimen kuuden kuukauden aikana. Saattaa olla ihan stressistäkin.

Absolu

Viikko taas hurahtanut. Tuntuu että koulupäivät menee hirveen hitaasti mut kuitenkin aina iskee uutta viikkoa päälle! Viikonloppu meni kivoissa merkeissä, lauantaina oltiin kavereiden kanssa etsimässä Naïs:lle lahjaa ja ostettiin ihana hopeinen käsikoru. Illalla sitten mentiin Naïs:n luo viettämään hänen synttäreitään ja suunnattiin Absolu -yökerhoon!

Tein tuollaisen jättikortin meidän puolesta, mutta ei ole lopputuloksesta kuvia eikä myöskään koko illasta... Ja aamulla 7 aikaa olin kotona, sillä ensimmäinen ratikka lähti kuudelta aamulla joten oltiin siis kuuteen asti siellä heilumassa. Sunnuntain vietettiin erittäin laiskasti, mutta Fabien sitten repi mut ylös ja lähdettiin kävelylle.

Sitten päätettiin käydä hakemassa kunnon sunnuntai-eväät Ranskan hesburgerista, Quick:stä! Fabien lähti sitten eilen aamulla ja olen leskenä tän pari viikkoa taas.

On tullut taas selviteltyä vähän lisää tuosta yliopiston vaihdosta ja se vaikuttaisi edelleen aika iisiltä! Ja tosiaan helmikuun alussa menen päiväksi Pariisiin tsekkailemaan tulevan yliopistoni avoimet ovet.

Tenttien saldo

Eli tänään julkaistiin kaikkien tenttien arvosanat! Jos nyt voisi kerrankin olla ylpeä itsestään täällä ollessaan ja todeta, että hyvin mä pärjäsin siihen nähden että olen ulkomaalainen! Itse en nyt oikeastaan vieläkään ajattele niin, kun olen niin ankara itselleni mutta kaikki muut sitä ovat minulle hokeneet yliopistolla... 

Eli suoritin yhteensä 16 kurssia viime lukukautena joista 6 pääsin läpi hyvin arvosanoin ja tosiaan noista 16:sta en ollut kolmen tenteissä kun olin kipeänä joten sanotaanko että 13:sta kuusi läpi. Tää on nyt tällastä numeroilla leikkimistä. 

Mikä harmittaa on se, että taas kolme kurssia jäi puolen pisteen tai pisteen vajaaksi läpipääsystä... Ja  yksi paperi jäikin ihan tyhjäksi ja muut nyt vaan muuten repuutettu :D

Se mistä voin olla ylpeä, niin mitä olen kuullut muilta niin olen jopa pärjännyt paremmin kuin osa ranskalaisista ja olen siitä aika häkeltynyt!

Ja alussa luulin että enhän mä yhtäkään tenttiä läpäise, mutta tuossa lopputulos. Jälkiviisaana voin sanoa, että olisi ne paremmin mennyt jos olisi tehnyt vielä enemmän töitä mutta siihen vaikuttaa myös valitettavasti se, ettei tämä tutkinto ookkaan se mun juttu niin väheni tuo mielenkiintonikin päntätä. Ja etenkin alkulukukaudesta minulla oli aika paljon päänsärkyä kun täytyi olla koko ajan hullun keskittynyt ymmärtämiseen ja se vie oikeesti aika paljon energiaa.

En ole ikinä ennen kirjoittanut ranskaksi 90 sanan pidempää tekstiä, vai mitä ne nyt olikaan lukiossa, jätetään äitille muistilappu -tyylisiä, ja nyt olen kirjoittanut jopa kahdesta neljään sivua täyttä ranskaa. Quoi ??? 

Vinkkinä kaikille ulkomailla opiskelijoille: älkää olko ankaria itsellenne ja hyväksykää ettei aina voi olla paras. Olkaa ylpeitä siitä mitä teette vaikka ei ihan nappiin menisikään. Antakaa itsellenne ymmärrystä ja tilaa oppia! Tämän vinkin tulisi siis koskea minuakin...

Mikä siinä viehättää?

Ranskalaiset saattavat olla todella töykeitä, byrokratia loistaa, kaikella on omat porsaanrei'änsä, asioiden hoitaminen vie aikaa ja paljon, omia sääntöjä tyhjästä, jos sinua ei haluta auttaa; sinua ei auteta, suurin osa asioista riippuu aika paljon siitä halutaanko, viitsitäänkö tehdä jotakin sinun eteesi, asunnon vuokraaminen ei ole helpoimmasta päästä, vaikka kuinka ärsyttäisi joku ihminen; täytyy aina muistaa olla ystävällinen ettei käy vielä huonommin, täytyy pitää omia puoliaan etenkin jos tiedät olevasi oikeassa (he ovat hyviä myös jekuttamaan), kaikki tv-sarjat, elokuvat tv:ssä on dubattu, aina on jengiä pyytämässä rahaa, Ranska on maailman keskus, tyttöjen/ naisten alistamista (jos miehet hu*rittelevat sinua, varokin huutamasta jotakin takaisin ja sinun käy huonosti eli olet kuin et olisi kuullutkaan), liikennekin aika hullua, julkisissa ei ole hiljaista, sunnuntaisin ei kannata imuroida tai pitää muuta meteliä...

Ei täällä nyt niin kamalaa ole. Tuossa aika monia esimerkkejä (osa kärjistettyjä!) ja niitä on vaikka kuinka ja paljon, sillä ei täällä asuminen ole mitään ruusuilla tanssimista mitä jotkut saattavat olettaa. Itselleni ei ole tullut mitään kulttuurishokkia, sillä olen tiennyt niin paljon jo ennen tänne muuttamista. Olen vain sillä asenteella, että täällä toimitaan näin ja noh minkäs teet. Olen myös omaksunut ranskalaisen elämäntyylin aika hyvin. Ja minulla on suurimmaksi osaksi hyviä kokemuksia ja siihen vaikuttaa ehkä sekin että pyyhin mielestäni ne huonommat.

Nautin kovasti täällä asumisesta ja se on vaan se mun juttu. Ranska. Tiedän, että monet eivät kestäisi tätä meininkiä sillä se saattaa erota paljonkin siitä, miten Suomessa on totuttu tekemään. Minulle tämä sopii ja pidän enemmän täällä asumisesta kuin Suomessa :)

Dimanche

Sateista sunnuntaita vietellään. Koko viikonloppu oikeastaan vaan satanut vettä, toivottavasti ensi viikoksi vaihtuisi!

Perjantain leffa oli hyvä, mutta viimeinen tunti alkoi jo vähän väsyttää. Liput maksoivat siis yhteensä 14 euroa kahdelta! Lahdessa asuessani ei olisi kuvitellut saavansa kahta lippua tuohon hintaan. 

Fabien toi uuden vuoden jälkeen akvaarionsa tänne, jossa on siis kiviä joissa kasvaa vaikka mitä. Minun hommani on onneksi vain sulkea ja laittaa päälle lamppu ja lisäillä vettä! 

Nyt jos jaksaisi laittaa energiaa vähän noihin kouluhommiin...

Bisous, Karo

Date night

Jep eli ois tarkotus mennä katsomaan Le loup.. The Wolf jos nyt vaan of Wall Street tänään illalla! En ole ikinä käynyt vielä leffassa Ranskassa, kun netistä niin helposti pystyy kaikkia katella ja ilmaiseksi. Tosin ihan jenkkileffaahan mennään katsomaan ja pelotti aluksi ajatus, jos kaikki on dubattu...

Ranskassahan kaikki tv-sarjoista elokuviin on dubattu ehdotta. Ja suurena osasyynä siihen minkä takia englannin kielentaito saattaa olla aika hukassa vaikka tosin suurin syy on se ettei englantia haluta puhua. 

Täällä on keskustan lieppeillä kolme leffateatteria ja YHDESSÄ niissä kaikki leffat ovat alkuperäisin äänin. Jipii! 

Ei olla myöskään vielä koskaan käyty Fabsun kanssa leffassa niin päätin että mennään! Kokeiltiin mennä katsomaan kyseistä leffaa pari viikkoa takaperin: elokuva alkoi kun oltiin vielä parkkihallissa joka oli täynnä. Eli nyt ratikalla vaan eikä autolla. Ja eilen ostin liput valmiiksi niin varmasti ollaan ajoissa, haha...

Oikein kivaa viikonloppua sinne talviseen Suomeen! Harmittaa kun itseltä on jäänyt lumi ihan näkemättä tänä talvena.

Bisous, Karo

Heat

Viime viikko mennä hurahti vaikka tuntui samalla todella pitkältä. En ole kerennyt kirjoitellakaan... Parina iltana olin Naïs:n luona koulun jälkeen, en taas vaan osaa olla yksin. Onneksi Fabsu tulee jo tiistai-iltana. Kävimme keskiviikkona katsomassa vähän alennusmyyntenä ja ihan hullusti porukkaa! Siinä kuuli aika paljo excusez-moi:ta ja pardon:ia ihmisten töniessä.

Eilen vietettiin Naïs:n luona iltaa ja tarkoituksena oli nähdä kahta muuta, jotka olivat jättäneet yliopiston kesken jo aikaisemmin ja oli ihana nähdä heitä pitkästä aikaa.

Lähdettiin jatkamaan iltaa Heat-yökerhoon, joka on tullut aikalailla vakkaripaikaksi. Vaikka ei kyllä kauheasti olla ulkona käyty... Ratikkamatka meni taas aika leppoisen ranskalaisesti lauantai-iltaan nähden: laulukilpailua ja rummutusta kahden ryhmän kesken eli ääntä kyllä lähti. Huvittaa kun ranskalaiset ovat jo valmiiksi niin puheliaita niin promillien kasvaessa myös äänenvoimakkuus kasvaa huimasti.

Onneksemme päästiin ilmaiseksi sisään, sillä Claire tunsi poken! Ei oltu kun ehkä pari tuntia ja kaikille vaan iski hullu väsymys, ja jengiä oli niin paljon että ei jaksettu sitä jatkuvaa tönimistäkään.

Tuli eilen taas kiitollinen olo, että olen saanut noin ihania ranskalaisia ystäviä. He aina jaksavat kysyä jos olen ymmärtänyt ja selittävät jos kysyn jotakin. Se mitä myös arvostan, on se kuinka ystävät täällä pitävät huolen toisistaan. En tarkoita sillä sitä etteikö Suomessa!! Toivon, että Pariisista löytyisi myös samanhenkisiä ranskalaisittaria seurakseni sitten...

Bisous, Karo

Ensi vuoden sotasuunnitelma

Olen tän pari päivää miettinyt pääni puhki, mitä oikein teen ja olen kyllä niin kallistunut tuohon Pariisiin. Tsekkailin niiden tutkintoja uudelleen ja Sorbonne:n yliopistosta löytyisi oikein sopiva tutkinto minulle, mitä ei ole edes tarjolla täällä. Miinuksena olisi liian kallis vuokra, jättää ihanat ystävät jotka olen saanut täältä, ihana etelän sää jäisi unholaan. Plussana olisi ehkä oma mielenterveyteni haha.., voisin olla siellä missä todennäköisesti nauttisin enemmän elämästä kun opiskelisin itselleni mieluisempaa aihetta, tukipiiri löytyisi sieltäkin (Fabien, ja hänen perhe), ja se on nyt vain on Paris. 

Yliopiston vaihtaminen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, täytyy ottaa yhteyttä yliopistoon ja sen jälkeen tehdä netissä siirtopyyntö. Mikä tekee siitä omalla tavallaan vähemmän stressaavan on se, että ei ole merkitystä vaikka en läpäisisi tätä vuotta sillä vaihdan toiseen tutkintoon.

Ensi kesäksi minun täytyisi myös alkaa etsimään töitä nyt piakkoin, sillä haluan viettää kesän täällä ja nauttia samalla lämm... kuumuudesta ja ystävistäni täällä!

Tässä vielä ihanan Fabsun tekosia...



















Hän jätti tämän ihanan "warming" -lappusen minulle kun lähti eilen <3

Ja joulukortin kirjekuori... 

PS. Nimeni on hyvin vaikea kirjoittaa ranskalaisille, se ei ala C:llä ja siinä on kaksi i:tä! 

Paluu arkeen

Bonjour !

Pitkästä aikaa... Olen laittanut niin mieleni, kroppani ja myös blogini täysin lomalle! Huomenna alkaa koulukin taas, joten ehkä pitäisi laittaa mielenikin taas takaisin off-tilasta todellisuuteen.

Vietin oikein ihanan viikon Suomessa, rauhassa perheen kanssa ja näin samalla osan ystävistänikin. 30. päivä tulin takaisin Ranskaan ja vietettiin yö Fabienin äitin luona. Uudenvuoden aattona lähdimme ajamaan kohti Montpellieriä ja oltiin ihan kahdestaan vaan. Tähän asti ei olla oikeastaan tehty _mitää_, vaan oltu ja katseltu leffoja joten aivot on aika narikassa.

Viimeiset pari päivää olen myös kovasti miettinyt ensi vuotta ja mikä olisi hyvä ratkaisu sille; vaihdan tutkintoa ja jään asumaan tänne tai muutan Pariisiin ja aloitan uudestaan siellä. Olen aikalailla kääntymässä Pariisin puoleen, sillä se olisi se paikka missä oikeasti haluisin olla, vaikka pidänkin kovasti Montpellieristä (etenkin säästä...). Se helpottaisi myös minun ja Fabienin suhdetta. On ihan outoa olla näinkin hukassa kun suunnitelmani oli niin selvä. Nyt alkaa siis vähän tämän tutkailu, että miten sen teen yms... Nyt vielä nauttimaan tästä illasta, huomenna paluu arkeen ja viikko yksinoloa!

Bonne année !

Bisous, Karo