Moi taas! Eilen oli mun ensimmäinen latinan tunti ja se on ollut kaikki kivoin tunti tähän mennessä. Oli kiva, kun se oli kaikille ensimmäinen tunti latinaa, joten olin täysin samalla lähtöviivalla muiden kanssa. Tosin opetus ranskaksi, mutta uusi kieli kaikille. Opettajakin on tähänastinen lemppari. Hän puhui tosi selkeästi ja hitaasti ja pystyin oikeesti ymmärtää lähes kaiken. Jee!
Tunnin jälkeen juttelin sitten Naïs:n kanssa, se tyttö keheen tutustuin maanantaina ja auttoi jo mua silloin, ja hän lupas taas auttaa mua kurssijuttujen kanssa. Olin hänen luonaan koulun jälkeen ja katottiin yhdessä et onko mulla nyt varmasti kaikki ok vai ei ja lopputulos oli että mun täytyy tänään ottaa selvää vähän lisää et mikä mättää.
Juttelin yhden tuutorin kanssa sitten ja kävi selväksi, että ei mulla mitään hätää ole, mutta mulla on nyt kaksi sellaista kurssia, jotka mun on pakko saada ja ne ryhmät on jo täynnä... Eli huomenna sitten yritän neuvotella itseni yhdelle pakolliselle kurssille. Toivottavasti nappaa, sillä jos en saa sitä kurssia niin en periaatteessa pysty läpäisemään tätä lukukautta. Eiköhän se selitys opettajalle kelpaa... Ja aina voin vedota, että oon ulkomaalainen.
Kohta riennän taas takas koululle. Mulla on varttia yli kahdeksaan tänään koulua, huh. Ja tosissaan myöhäsin aika koulussa onkin klo 20.15. Onneksi se on englantia! Tän muutaman päivän aikana on huomannut, että mun ikäset ranskalaiset ei tosiaan osaa englantia, joten ehkä vihdoin ois mun aika loistaa siellä. Saa nähdä minkälaisella aksentilla se maikka puhuu.
Mielialat vaihtelee aika paljon. Tällä hetkellä on aika turhautunut olo, ja tuntuu ettei vaan jaksa ja et tuleeko tästä ees mitään. Toivottavasti pääsis nopeesti tähän rytmiin mukaan ja ottamaan kaiken irti niistä tunneista, sillä moni niistä on ollut tähän asti oikeesti mielenkiintosia, mutta kielimuuri... Onneksi oon sentään löytänyt edes yhden ihmisen, joka auttaa ja tekee sen ihan mielellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti