Tosiaan kielitaito on kehittynyt aika huimasti siitä, mitä olisin kuvitellut 6 kuukautta sitten kun aloitin yliopisto-opinnot ranskaksi. Vaikka välillä tuntuu, että on vielä niiiin paljo opittavaa, niin on muistettava kuinka paljon on jo oppinut ja matka on vain ylöspäin.
Olen aina halunnut tuntea sen, kun alkaa ymmärtämään vieraita sanoja tms ilman että niitä suomentaisi. Nyt alan olemaan aikalailla siinä pisteessä ja se on oikeesti aika siistiä! Miten aivot pystyykin ymmärtämään sanojen merkityksen ja rekisteröimään ne muistiin ja alkaa käyttämään niitä omassakin puheessa.
Sanoisin, että tällä hetkellä ymmärrän paremmin puhetta kuin mitä itse puhun sitä. Nyt pitäisi alkaa löytämään ja kehittämään sitä omaa tyyliä puhua. Ranskalaiset käyttävät aika paljon joitakin ns. lisäsanoja tai -fraaseja mikä luo puheesta sujuvaa ja joka vie puhetta eteenpäin luontevasti. Tosin tuota ei voi oikeastaan itselleen mitenkään opettaa ja käskeä
nyt minä käytän näitä niin ja näin ja silloin kun... Täytyy nyt antaa ajan tehdä työnsä.
Mikä on ollut hienoa huomata täällä loman aikana, niin miten ymmärrän jo Fabsun isoisän ja hänen siskonsa puhetta.
Vuosi sitten se oli mahdotonta, alkusyksystä hankalaa ja nyt jo aika sujuvaa! He puhuvat ns. vanhaa ranskaa ja ääntäminen (riippuu täysin tästä alueen murteesta) on jälleen kerran vähän erilaista. Hyvänä esimerkkinä on,
ranskaa osaavat tietävät, kun lausutaan se mykistetty
e.
(par exemple: Bonne nuit [bonnyi] vaan [bonnönyi] ...) Okei, toi nyt on aika helppo ymmärtää, mutta kun alat kuuntelemaan puhetta jossa se on jatkuvaa + kaikki muut vivahteet, niin ymmärtäminen alkaakin vaikeutumaan!
Nyt olen taas aikalailla kipeänä, TAAS. Ylihuomenna matka jatkuu takaisin kotiin kimppakyydillä!
Bisous, Karo
PS. 8.3 naistenpäivänä täytin jo pyöreitä, huh 20...
